Aiemmin kirjoitin toisessa osoitteessa lapsettomuudesta. Ensin se johtui olosuhteista, puolisoni ei ollut vielä valmis tulemaan isäksi. Sitten se muuttui lääketieteelliseksi. En olisi voinut tulla raskaaksi kotinkonstein, vaikka olisimme kuinka yrittäneet. Niinpä ensin laitettiin kroppaa kuntoon; pudotin painoa, hoidettiin hormonaalisia ja aineenvaihdunnallisia ongelmia, ja vihdoin aloitettiin raskauteen tähtäävät hoidot. Viime syksyn ravasin yliopistosairaalassa kolmen-neljän viikon välein ja jokainen negatiivinen raskaustesi, joista jokainen tuntui aina edellistä musertavammalta, oli askel lähemmäksi raskaampia hoitomuotoja.
Kunnes marraskuun puoleivälissä testiliuskaan piirtyi hitaasti toinenkin viiva.
Raskauden edetessä tarve kirjoittaa väheni vähenemistään, eikä odotuksesta kirjoittaminen lapsettomuuden aiheuttamien tunteiden purkamista varten perustettuun blogiin tuntunut hyvältä.
Vähitellen kirjoitustarve kuitenkin on palannut takaisin, liekö kaikista peloista huolimatta ongelmitta toiselle kolmannekselle edenneessä raskaudella osuutta asiaan.
Tänne tulen kirjoittamaan odotuksesta, lähestyvästä synnytyksestä, vauvan tuloon valmistautumisesta ja mitä nyt mieleen juolahtaa. Tervetuloa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti