Tallinna

Kävin alkuviikosta äitini kanssa Tallinnassa, yhden hotelliyön reissulla. Tarkoitus oli lähteä vahnempieni kanssa kolmisin, mutta isä joutui särkyineen jäämään kotiin.
Kolusimme käsityö- ja lastenvaate- ja tarvikekauppoja, mini-ihmiselle löytyi reilusti vaatetta ja pari kiekkoa hahtvavillaa vaipoiksi. 

Lahden toiselta puolelta löytyi vielä Lindexin Tove 100 -malliston muumivaatteita. Kotinurkista niitä ei enää saa. ja sekös on harmittanut.

Väsymys reissun jälkeen oli ihan mieletön. Herään nykyään normaalistikin reilut puolenkymmentä kertaa yössä, eikä uudelleen nukahtaminen vieraassa paikassa (puhumattakaan todella huonosta vuoteesta) ole koskaan kuulunut vahvuuksiini. Vielä kun päiväunetkin jäivät välistä molempina reissupäivinä, ei itku ollut kaukana keskiviikko-iltapäivänä väsymyksen voittaessa. Onneksi kotona saa nukkua <3 Lupaan ja vannon, että tämä oli viimeinen ulkomaille suuntautuva retki tämän raskauden aikana.

Aika jännä juttu muuten, miten eri tavoilla raskaana olevin suhtaudutaan eri paikoissa. Madeiralla oltiin ihan tarpeettomankin huomaavaisia ja kiinnostuneita kun taas Tallinnassa tunsin oloni lähinnä näkymättömäksi. Tai korkeintaan ei-tervetulleeksi. Koto-Suomessa tunnutaan suhtautuvan ihan yhtä neutraalisti kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin. 

rv 27+6