maanantai 10. maaliskuuta 2014

Polttariviikonloppu

Hih, osasinhan minä tätä odottaa, kun kevät on ollut niin täynnä ohjelmaa ettei juuri muita mahdollisia viikonloppuje ole ollutkaan. Mutta silti, tytöt (ja Mies) onnistuivat pitämään mua jännityksessä koko viikonlopun järjestämällä polttarit sunnuntaina!

Kerkisin sunnuntaina heräilee ihan kaikessa rauhassa; söin vähän aamupalaa, puin päälleni ja asetuin sängylle katsomaan Frendejä ja päättelemään lankoja hääneuleestani. Yhden aikaan ovikello soi (tosin arvasin rappukäytävästä kuuluneen metelin perusteella hetken koittaneen jo ennen pimputtelua :D ) ja kaverit käskivät keräämään mukaan neuletakin tai muun "lämmikkeen", sukkahousut ja meikkipussin. Ja minähän keräsin, tosin myöhemmin huomasin napanneeni mukaan äitiyssukkisten sijaan liian lyhyet leggingsit.
Kotoa suunnattiin kaupunkiin, ihanaisten varaamaan hotellisviittiin. Hotellilla piti vastailla hää-aiheisiin kysymyksiin, joista suurin osa meni kyllä ihan arvaamalla. Oikeiden vastauksien määrä olikin suoraan verrannollinen tiedon määrään. Herkkujen mättämisen jälkeen siirryttiin morsiussaunaan loitsimaan pahaa pois ja pesemään vanhat suolat pois janottamasta. Saunaa seurasi käsi- ja jalkahoidot, tukan laitto ja valmistautuminen keskustaan lähtemiseen. Olivat ihanat ostaneet mekonkin niin sain laittaa puhtaat vaatteet päälleni.
Kipiteltiin siis keskustaan ja matkalla pysähdyttiin Patosillalle hyvästelemään vanha sukunimi ja heittämään paha saunavihta koskeen. Vihta muuten ennusti esikoislapsesta poikaa!


Sinne molskahti tyttönimi
Sillalta jatkettiin matkaa italialaiseen ravintolaan syömään oikeinh pitkän kaavan mukaan, ja ruoasta kun suoriuduttiin suunnattiin takaisin hotellille. Vähän arvelin että joku yllätys siellä odottaa kun nimenomaan minun piti mennä sisään ensimmäisenä. Ja kukas se siellä? Mies istui nojatuolissa odottelemassa! Likat kustansivat meille hotelliyön häälahjana <3 Saunottiin vielä kaksistaan (tai kolmistaanhan me nykyään aina ollaan) ja pötköteltiin sängyllä katsomassa Batman returnsia.

Oli ihana päivä ystävien kanssa, raskauteen sopivan rauhallinen meno eikä kiire painanut päälle ollenkaan. Mutta ihmekös tuo, olihan meitä tiineitä naisia porukassa kolme :)
Eikä muuten harmittanut tuollaisen päivän jälkeen ollenkaan se kahdella päivällä eteenpäin siirtynyt ultra!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti